Ylen asema ’virallisena totuudenvälittäjänä’ kumpuaa ajatuksesta, että ilman julkista rahoitusta markkinavoimat ohjaisivat uutisointia liikaa kaupallisen hyödyn ehdoilla. Silti juuri Yleä on syytetty ’valtion propagandasta’. Miksi luotamme ainoastaan yhteen kanavaan pitämään vallan vahtikoiria kurissa? Ehkä ratkaisu ei ole leikkaukset vaan demokratian vahvistaminen: laajempi hallinto- tai valvontamalli, jossa sekä kansalaiset että poliittinen oppositio pystyvät vaikuttamaan Ylen linjaukseen.